Juhannus kuvitukset

Juhannus sisälsi taas Terillä kaikenlaista tapahtumaa sekä uusia ja vanhoja tuttuja. Tapahtumia riitti, kun juhannuksen juhlinnan lisäksi oli mökkinaapurin 60-vuotis juhlat ja juhannuksen jälkeen maanantaina oli perinteiset juhannus markkinat.
Jos alkaisin kertoa kaikesta viikon aikana tapahtuneesta se olisi todella pitkä juttu, joten taidan antaa kuvien kertoa suurimman osan tarinoista puolestani.

Markkinoista ei ole kuvia, mutta ne sujuivat kuten ennenkin. Lähestyimme tapahtumaa ensin väljemmillä vesillä kierrellen ja sitten sukelsimme kojujen keskelle. Ensin neitiä jännitti semmoinen ihmis vilinä ja häntä sojotti tiivisti alaspäin. Arpa myyjän rapsutuksien jälkeen häntä nousi ja jännitys helpotti. Muutamat muutkin rapsutukset Tepa sai ja lisäksi tuli moni erikokoinen koira kaveri moikattua matkan varrella. Yhdet koirat Nake haukkui, mutta nekin tunne kuohun vallassa kun oltiin juuri kohdattu loput meidän markkina porukasta.

Mitä?! Oliko se herkku?

Vahti asemissa

Lapsi kaivelee vanhaa hiekkalaatikkoa :)

Teri pyytää Ranssia leikkiin

"Teidät olen tavannut ennenkin"

"Mitä sieltä löytyy?"

Vähän painia välillä

Juoksemaan olisi ollut kiva päästä

Seuraavana päivänä leikittämään saapui Oku

Tepa käytti Dumbo-taktiikkaa säikyttimenä

Taktiikka oli lähinnä naurettava

Neniäkin ehdittiin touhun lomassa vaihtaa

Ystävykset tarkkailu touhuissa

Teri ehti myös rakennukselle. "Tämä on minun kuoppani! Minun!"

Edessä pikku-kaivuri ja takana vähän isompi maansiirto väline

Treenit
Tänään oli Terin osalta suht hiljaiset agility treenit. Luultavasti tyttö siis alkaa sisäistämään hiljaisuuden taian ;) Toisaalta kun tyttö on käskyn alla, niin myös hiljaisuus on hommassa mukana.
Tehtiin ensimmäistä kertaa pientä rata pätkää, putki-hyppy-putki. Esteet olivat suorankulman muodossa, niin että hyppy jäi kulmaan. Ensin tyttö oli sitä mieltä, että ensimmäisen putken jälkeen voi juosta suoraan toisen putken päässä odottavalle palkalle. Tämä toistui pari kertaa, joten laitettiin sitten palkka jo ekan hypyn taakse. Sitten alkoikin sujumaan hienosti koko pätkä. Paljon vaan Teri aluksi otti minuun kontaktia ja odotti ohjeita. Lopuksi kuitenkin alkoi tyttö jo itse hakea esteitä ja otti enemmän tilaa. Hienosti Nake kuulemma tottelee käsi ohjausta.
Lisäksi treenatiin keinua, muuria, keppejä sekä hyppy-pituus yhdistelmää. Keinussa oli hidastelua havaittavissa alas mennessä. Muuri meni hyvin ja hyppy-pituuskin sujui, kun ensin muisteltiin miten pituus suoritetaan. Kepit olivat hieman kimurantimmat ja niitä piti vähän enemmän avata, jotta homma alkoi sujumaan.

Eiköhän tässä ollut nyt juttua vähäksi aikaa? Viikonloppuna lähdemme kannustus joukoiksi Agirotuun, joten muutaman tunnin päästä pitäisi jo olla jo reippaana menossa.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin..

Tyynyn valtaaja iski jälleen

Ja minä kun mietin nukkumaan käymistä.. ;)

Terveys asioita

Terillä on muutaman päivän sisällä jännitystä riittänyt. Lauantaina oltiin viettämässä veljeni rippi juhlia ja maanataina oli vuorossa lääkäri reissu Kuopioon.

Teri-terassi koira
Rippijuhlat sujui hienosta ja Teri malttoi käyttäytyä. Vieraitten tultua annoin neidille luun järsittäväksi ja se rauhoittikin tytön mahdollisen intoilun. Pihallakin Tepa pysyi sallituissa rajoissa. Perässä roikkui kuitenkin hihna varmuuden vuoksi.
Kun juhlat oli juhlittu pääsi tyttö vielä uimareissulle. Sameaa oli vesi Tuusulanjärvessä, mutta se ei tyttöä haitannut vaan hienosti taas löytyivät lähes kaikki kuiva kalat (yksi teki puoli sukelluksen). Sorsa emo oli poikasensa kanssa samalla rannalla uiskentelemassa, mutta eihän Nake siitä tapansa mukaan välittänyt.
Kun neiti oli saanut pulahdettua jatkui matka kohti paikallisen ravintolan terassia. Isäni kysyi saako Tepa tulla aidan sille puolelle ja saihan se, jos on hiljaa ja aidan viereisessä pöydässä :) Niin ja Huili on tämän ravintolan nimi jonne tyttökin sai terassille tulla.

Terassikauden avaus kuva ;)

Lääkärissä
Kun kerroin Terille että mennään eläinlääkäriin tyttö innostui kovin. Raukka ei kai oikein ymmärtänyt mitä tuleman pitää tai edes minne oikein oltiin menossa. Ehkä onni että ei ymmärtänyt, sillä se olisi voinut olla tytöstä liian jännittävää oltiin nimittäin menossa sinne viimeksi mainitsemaani vatsalaukun tähystykseen.
Perille päästyämme neiti huomasi tilanteen ja kai vaistosi jännitykseni, koska odotus huoneessa istui kovin hiljainen ja luimisteleva Nake. Lääkäri tutki tytön toimenpide huoneessa ja antoi samalla rauhoitusaine pistoksen.
Pikkuhiljaa neiti alkoi nukahtamaan ja lopulta lähes nukkuva Nake pötkötti lattialla jalkojeni välissä, pää sylissäni. Niin minun sitten piti lähteä ja keksiä tekemistä kolmeksi tunniksi. Yllättävän hyvin sain ajan kulumaan. Kun menin Tepaa hakemaan neiti vielä nukkui. Siinä odotellessani minulle kerrottiin ja sain lapun tutkimuksessa tehdyistä löydöksistä. Nakelle määrättiin lääkkeita ja kävin vaihtamassa reseptin niihin viereisessä apteekissa. Tämän jälkeen kannoin hyvin väsyneen Naken autoon ja lähdimme ajelemaan kotiin päin. Tyttö nukkuikin apukuskin paikalla koko matkan ajan.

Lääkäristä saadussa lapussa lukee näin: "Mahalaukun limakalvo oli silmämääräisesti normaali. Lievä palleatyrä".
Viikon päästä tulee koepalojen vastaukset, mutta oletettavasti niissä ei ole mitään ihmeellistä :) Toden näköisesti juuri tuo tyrä aiheuttaa Terille oireita, se kun muistaakseni painoi ruokatorvea tai työntyi siihen? (sitä ei lapussa lue).

Kotona kannoin Terin rappuset ylös ja neiti hoiperteli häkkiinsä nukkumaan. Päivän vaihtuessa iltaan alkoi askellus olla jo vakaampaa ja tyttö heräilemään. Pienen ulkoilun jälkeen alkoi Nakea itkettämään ja vinkumista kestikin jonkin aikaa. Ilmeisesti oli pienellä vähän pöhkö olo vielä? Välillä toki neiti saattoi vähän torkahtaakin.
Nyt näyttää olemus jo niin normaalilta, ettei posketkaan enää roiku. Ehkä päivän viimeisestä ulkoilusta selvitään jo ilman kanto suorituksia.
Ihme kyllä, vaikka askellus on ollut aika huteraa, niin hyppääminen ei ole tuottanut mitään ongelmia!

Pieni Nake on niin väsynyt <3

Oma häkki on paras paikka levätä

Roikkoposki lopuska

Välillä piti lämmitellä pyyhkeen alla

Vaikka jalat ei kanna, niin hyppy hoituu

Takapää asiaa
Palaan vielä edelliseen tekstiin Terin takapää vaivojen osalta. Syy selvisi nimittäin jo seuraavana päivänä, kun tajusin tarkistaa neidin anaalirauhasten tilan. Täynnähän ne oli ja toinen ei meinannut taaskaan tyhjentyä millään. Sitten kun homma oli saatu hoidettua onnistui välittömästi ikkunalle hyppääminen :) Eli agilityyn päästiin osallistumaan ja päästään jatkossakin.

Oho, tulipas paljon juttua kerralla ja ehti vuorokausikin vaihtua tässä välissä. Päätetään siis tähän tällä kertaa ja siirrytään toipumaan eilispäivän tapahtumista.

Vaivoja ja tokoa

Tepa raukalla on taas riittänyt vaivoja. On ollut vatsa vaivaa ja tänään vielä lisäksi takapään vaivaa.

Vatsa vaiva on se sama tuttu juttu, mikä Tepaa on usein ennenkin vaivannut. Tai no en tiedä johtuuko vaiva vatsasta vai mistä, mutta kuitenkin. Tähän asiaan saamme toivon mukaan pian lisä tietoja, kun sain varattua Terille ajan ensi maanantaiksi ruokatorven ja vatsalaukun tähystykseen eli gastroskopiaan. Toivottavasti siellä jokin hoidetta oleva syy löytyisi, niin saataisiin tyttö oireettomaksi.
Välillähän Nakella on näissä kohtauksissa pitkiäkin taukoja, mutta nyt taas tuntuu että jonkinlainen "tilanne" on lähes koko ajan päällä.

Lisäksi sitten tänään ilmeni uusi ongelma kun oltiin tokoilemassa. Tyttö oli mielestäni kovin vaisu normaaliin verrattuna. Häntä ei oikein heilunut ja tytön suoritukset olivat tavallisuudesta poikkeavia.
Ensin otin liikkeestä seisomista ajatuksena harjoitella taaske menoa. Ensimmäisen seisomisen otin takapalkan kanssa. Hämmästyksekseni Nake ei heti pysähtynyt, vaan otti muutamia askelia seuraten käskyn jälkeen. Tällä kertaa taakse palaamisessa ei ollut mitään ongelmaa. Seuraava ilman takapalkkaakin onnistui taakse menon osalta hyvin, mutta taas oli tooodella hidas pysähtyminen normaaliin verrattuna. Yritin sitten ottaa nopeaa pysähtymistä, mutta ei vaan onnistunut millään. Takapalkalle menokin oli vaisu eli ei mitään taattua Teri laatua.
Kaukoja otin pari ja niissä ei mitään ongelmaa, joten jätettiin homma siihen. Palkalle meno oli taas tosin kumman hidas.
Sitten olikin aika ottaa hyppy este jossa kummallisuudet todella alkoivat. Hyppy oli kovin kömpelön oloinen. Tyttö hyppäsi sivuun, mutta palasi kuitenkin esteen taakse. Jostain syystä Nake ei olisi halunnut istua ei sitten millään. No lopulta, kun istuminen onnistui, niin sitten oli takaisin hypyn aika, jota Nake todella arpoi ja lopulta "hyppäsi" toisin sanoen lähes kiipesi esteen yli. Toisella kerralla neiti meinasi hypätä ja teki peri yritystä ja lopulta kiersi esteen. Todella kummallista käytöstä minun pieneltä vuohi-koiraltani.
Lopuksi otettiin paikalla makuu mikä sujuikin hyvin siihen asti, että kentän aidan takana alkoi koirien riehutus, silloin tyttö alkoi vinkumisen. Tarkoituksena oli ottaa vielä nouto, mutta koska Teri vaikutti niin vaisulta ja kummalliselta päätin jättää sen väliin.
Autolle mennessä Nake sitten mietti kovasti autoon hyppäämistä, mutta onnistui se sitten lopulta. Kotiin tullessa tajusin mistä Naken alavire ja kummallinen käytös johtui. Ilmeisesti neidillä on takapää kipeänä, kun myöskään sängylle ei tyttö hypännyt vaikka mieli selväst kovasti teki.
Viime kesänä Nakella oli yksi samanlainen hyppy haluton päivä mikä onneksi helpotti levossa. Nyt sitten pidetään huominen lepoa paitsi jos on lämmin päivä, niin neiti pääsee uimaan. Toivottavasti kyseessä on jokin hetkellinen vaiva, joka pian helpottaa. Pitää katsella, että lähdetäänkö torstaina ollenkaan agilityyn. Lisäksi pitää seurata Tepan tilannetta ja tarkkailla kipeytyykö se uudestaan treenatessa eli pitääkö meidän hylätä tämä uusi harrastus jo heti alkuunsa.

Niin minunhan piti kertoa miten hiljaisuus agissa edistyy.. Parempaan suuntaan ollaan menossa, Räks Räks Räksänpoikani alkaa oivaltaa että suoritus luvan saa vasta hiljaisuuden vallitessa :) Joutui toinen meidän koulutusohjaajista tekemään aikamoisia äkki lähtöjä, kun en hiljaisuuden odottelusta tajunnut heti aluksi kertoa. Mutta tämä asia siis edistyy ja Nake on edelleen kovin innoissaan esteiden suorittamisesta.

Tällaista kuuluu Terin elämään tällä hetkellä. Loppuun laitan taas piristys kuvan eli Tepan tämän päiväisen rentoilu kuvan sekä parin viikon takaisen kiipeily suorituksen loppu tuloksen, jonka silloin unohdin :)

Rento meininki Tepamaiseen tyyliin

Kieli on ainakin kilometrin mittainen!

Sosiaalista oppimista?

Nake on fiksu. Kyllähän minä olen sen jo tiennyt, mutta miksi neidin pitää osoittaa se ei toivotulla toiminnalla? Kyseessä on tällä kertaa asia, jonka tyttö on ilmeisesti oppinut käyttämällä sosiaalisen oppimisen kaavaa.

Turhan päiväinen louskutus agilityssa on siis Terillä nyt alkanut. Louskutus alkoi kun menimme ensimmäistä kertaa sisähalliin harjoittelemaan ja tyttö pääsi esteen luo. Hyppy este oli kyseessä ja haukkua piti enne nesteelle pääsyä ja suorituksen aikana. Voin kertoa, että kyllä otti päähän!
Otin tytön aina välillä rauhoittumaan ja sitten yritettiin uudestaan. Louskutus jatkui jatkumistaan ja siirtyi lähes kaikille esteille. Sama jatkui myös viime täman viikon agi treeneissä. Tokoiluun tuo louskutus ei onneksi ole siirtynyt, eikä toivon mukaan tule siirtymäänkään.
Mutta siis tähän viikkoon. Louskutus siis jatkui ja nyt kokeilin välillä huomiotta jättöjä ja välillä hiljaiseksi komentamista. Ei siis mitenkään kovin johdon mukainen ollut tämä ongelman lähestymis tapa. Loppu treeneistä alkoi neidin louskutus jo kuitenkin selvästi vähentyä.
Tämän johdosta alkoi pohdinta, mistä kummasta Nake on nyt kyseisen toimintamallin yht äkkiä keksinyt. Rankan aivo työskentelyn jälkeen tuli mieleeni seuraava vaihtoehto.. Olimme kaksi viikkoa sitten (ennen ensimmäistä louskutus treeniä) katsomassa kentällä agility kisoja ja siellähän niitä koko radan ajan haukkuvia koiria riitti! Kentän laidalla tyttö oli koko ajan aivan hiljaa, mutta ilmeisesti toisten haukunta "yllättäen" sai neidinkin haukkumaan. Muuta en nyt tähän keksi. Tietysti kamala innostus harrastusta kohtaan voi olla myös osa syyllinen asiaan.

Eilen sitten lenkkeillessä ajattelin ottaa Terin kanssa kiertoja ja niissä sitten luokse tulon stoppia. Jo ennen ehdin lähettää tytön ensimmäiseen kiertoon kuului ensimmäiset haukahdukset, joiden jälkeen käskin hiljaiseksi. Kiertojen aikana haukku jatkui. Siinä kierrosten välissäkin ehdittiin haukkua ja minä käänsin Nakelle selkäni. Välillä käännyin tyttöä kohti, kun haukku taukosi ja pari kertaa neiti itse tuli hiljaa viereeni perus asentoon, joista molemmilla tavoilla pääsin palkkaamaan hiljaisuudesta.
Se ei kuitenkaan ollut pitkä aikainen lohtu ja lopulta Tepa kiersi eteeni haukkumaan. Tässä vaiheessa menetin hermoni ja karjaisin jo aika rumasti, että "Nyt riittää!!". Teri heilautti pari kertaa laimeasti häntäänsä ja se alkoi suoristumaan. Ennen kuin häntä ehti aivan tikku suoraksi taakse päin sojottamaan, otin Terin mukaan makupalalla ja lähetin kiertoon. Tällä kertaa oli hiljainen suoritus :) Kerran vielä ikään kuin kiellon päälle lähetin tytön kiertoon. Haukku meinasi alkaa, mutta itse Nake huomasi virheensä.
Lopuksi otettiin vielä pari luoksetulon stoppia liikkeen omaisesti ja ette usko. Nake pysähtyi heti merkistä!! Kylläpä olin hyvällä mielin ja niin oli Terikin. Eiköhän me kohta taas uskalleta lähteä koe kentille.

Nyt jään jännityksellä odottamaan seuraavaa agility kertaa, jotta näen onko rauha taas palannut meidän työskentelyyn. Tulen sitten tänne antamaan tilanne raportin aiheesta ;)